OLET MITÄ SYÖT - KUKKIA LAUTASELLA

Innostuin viime kesänä kasvattamaan kukkia myös lautaselleni. Koska olen ihan aloittelija kasvattamisessa, otin varman päälle ja laitoin kasvamaan ainoastaan monesta lähteestä syötäväksi kelpaaviksi varmistettuja kukkia ja luonnollisesti ne kasvoivat luomumullassa.
Kesän aikana ne saivat ravinteikseen ainoastaan nokkosvettä.






Pienet sukulaistyttöni olivat aivan lumoutuneita ajatuksesta että kukkia saa syödä ja kävimmekin läpi mitä saa maistella ja mitä taas kuuluu vain ihailla ja ahmia silmillä. Pitkin kesää he sitten halusivat tulla mökille, ja joka kerta yhtä hartaudella he olivat valitsemassa niitä kauneimpia yksilöitä joita maistella.

Mitä syötäviä kukkia te kasvatatte? Haluaisin kokeilla ensi keväänä jotakin uutta, eli vinkkejä otetaan vastaan!

SE OLI RAKKAUTTA ENSISILMÄYKSELLÄ

Tiedäthän sen tunteen, kun sydän pakahtuu nähdessäsi jotain todella kaunista?

Kun saavut paikkaan, joka on niin kaunis ettet tiedä minne katsoa, ja haluat vain imeä näkemääsi kaikilla aisteillasi? Kun joka askeleella pelkäät, että seuraavan askeleen takaa näet jotain, joka poksauttaa kuplan?



Mitäs sitten kun niin ei käy, kupla ei puhkea vaan sen sijaan huomaat rakastuneesi päätä pahkaa? 

Näin meille kävi, ja tuo ihana maanpäällinen paratiisi, oma piilopaikka sai uudet omistajat ennätysnopeasti. En epäröinyt hetkeäkään, enkä ole katunut hetkeäkään.

Pian rakas piilopaikkani, pian meille koittaa taas uusi kesä ja kaikki sen ihanat seikkailut.







Kasvukausi lähestyy!

Niin se syksy saapui, ja laitoimme jokimökin ovet lukkoon ja pihan talviteloille jo lokakuussa. Tuntui, että niin upean kesän jälkeen kuin mitä viime kesä oli, syyskuussa tuntui että kiitos, olen saanut nauttia upeasta kaudesta mutta nyt on aika suunnata ajatukset syksyyn. Huomasimme miehen kanssa, että alkoi tehdä mieli jäädä viikonloppuisin mieluummin kaupunkiin kuin lähteä mökille. Niinpä päätimme, että teemme juuri miltä tuntuu.

Nyt on tammikuu on puolivälissä, ja olemme käyneet luvattoman harvoin katsomassa kuinka mökki uinuu talviunillaan. Olin jo vähän huolissani omasta energitasosta, mutta nyt olen huomannut itsessäni ihania kevään merkkejä: ajatukseni menevät jo usein tulevaan kasvukauteen ja huomaan pohtivani mitä ja milloin pääsee tekemään ensimmäisiä kylvöjä!
Viime kaudesta oppineena tiedän mitä haluan istuttaa ja mitä jättää pois.


Parvekkeella kasvaneet, habanero lemon ja tomaatti jonka nimeä en muista


Tomaattisatoa parvekkeella

Chilit ja tomaatit meinaan kasvattaa taas siemenestä sillä ne onnistuivat hyvin; siis omalla kotiparvekkeella. Mökillä ne eivät lähteneet kasvuun. Parvekkeemme on avoin mutta suojaisa ja siihen paistaa aurinko aamusta iltakuuteen, eli juuri passeli paikka aurinkoa rakastaville.
Yrtteihin rakastuin ja ne pääsevät jatkoon, valikoima todennäköisesti laajenee ensi kesäksi.
Porkkana ja peruna pääsee jatkoon, samoin avomaan kurkku.

Erilaisia papuja tahdon kokeilla ensi kesänä, niitä täytyy nyt sitten vielä tutkia tarkemmin.

Tänä kesänä en istuta uusia perennoja, sen sijaan aion kylvää pitkin pihaa tuoksuhernettä ja silkkiunikkoja joihin molempiin rakastuin täysin.